Bonanno: Lukkojen takana – alkuhuomautus
Alfredo M. Bonanno
(1993)
Tämä kirja kirjoitettiin 1977 keskellä Italian tuolloisia vallankumouksellisia taisteluita. Lukiessa tulee muistaa, että tuo tilanne oli hyvin erilainen kuin tänä päivänä.
Vallankumouksellinen liike, myös anarkistinen liike, oli kehittymisvaiheessa. Kaikki vaikutti mahdolliselta, myös aseellisen yhteenoton yleistyminen.
Mutta oli välttämätöntä suojella itseään erikoistumisen ja militarisoitumisen vaaroilta, joita rajallinen vähemmistö militantteja yritti pakottaa kymmenille tuhansille tovereille, jotka kaikin mahdollisin keinoin vastustivat samaan aikaan sekä tukahduttamista että valtion yritystä – jos totta puhutaan, niin varsin heikkoa yritystä – järjestää uudelleen pääoman hallinnointi.
Näin Italiassa, mutta vastaavaa tapahtui myös Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja muualla.
Vaikutti välttämättömältä yrittää pitää huoli siitä, että tovereiden moninaiset päivittäiset teot vallan rakenteita ja ihmisiä vastaan eivät ajautuisi Punaisten Prikaatien kaltaisten aseellisten puolueiden suunnitelmalliseen logiikkaan.
Se on tämän kirjan henki. Osoittaa kuinka vapautumisen ja tuhoamisen käytäntö voi syntyä taistelun riemukkaasta logiikasta, ei ohjaavan ryhmän ennalta määrättyjen opinkappaleiden kuolettavasta ja kaavamaisesta jäykkyydestä.
Joitain näistä ongelmista ei enää ole olemassa. Historian ankarat opetukset ovat ratkaisseet ne. Reaalisosialismin romahtaminen laittoi kaikenlaisten marxilaisten ohjaavat pyrkimykset uusiin mittasuhteisiin äkillisesti ja lopullisesti. Toisaalta taas se ei ole sammuttanut, vaan on ehkä jopa paisuttanut, halua vapauteen ja anarkistiseen kommunismiin, mikä leviää kaikkialla etenkin nuorten keskuudessa, monissa tapauksissa tarvitsematta turvautua anarkismin perinteisiin symboleihin, iskulauseisiin ja teorioihin. Niihin suhtaudutaan ymmärrettävällä vaistonvaraisella torjuntareaktiolla, jossa kieltäydytään tarttumasta mihinkään ideologiaan.
Tämä kirja on tullut jälleen ajankohtaiseksi, mutta toisella tavalla. Ei kritiikkinä raskaille monopolisoiville rakenteille, joita ei ole enää olemassa, vaan koska se voi osoittaa mahdollisuuksia yksilön omalla riemukkaalla tiellä kohti kaiken sen tuhoamista mikä sortaa ja sääntelee häntä.
Lopuksi haluan vielä mainita, että Italiassa kirja määrättiin hävitettäväksi. Korkein oikeus määräsi sen poltettavaksi. Kaikki kirjastot saivat polttamisesta käskevän sisäministeriön kiertokirjeen. Useampikin kirjastonhoitaja kieltäytyi käskystä ja piti sitä natsien tai inkvisition veroisena, mutta laillisesti kirjaan ei voi viitata. Samasta syystä sitä ei voi laillisesti levittää Italiassa, ja monilta tovereilta takavarikoitiin heidän kappaleensa vain kyseistä tarkoitusta varten toteutetussa ratsia-aallossa.
Minulle tuomittiin 18 kuukautta vankeutta tämän kirjan kirjoittamisesta.
Alfredo M. Bonanno
Catania, 14. heinäkuuta 1993
